Fluidisaatio

Tässä työssä perehdyimme leijutukseen ja materiaalin käyttäytymiseen leijutuksen aikana. 50 gramman kiintoainenäytteestä määritetään myös keskimääräinen raekoko, pituus ja halkaisija muotokertoimen laskemista varten. Rakeiden muoto on suunnilleen kuin sylinteri. Punnitsimme loppuosan rakeista, jotta saimme leijutuksessa käytettävän rakeiden massan. Aloitimme laittamalla rakeet leijutustorniin ja mittasimme patjan korkeuden joka oli 15cm. Rakeiden päälle kaadoimme mäntysuopaa+vettä, tämä liuos saa aikaan alhaisemman pintajännityksen täyttövaiheessa ja vältymme liian suurelta määrältä ilmakuplia. Aloimme täyttämään tornia hitaasti vedellä ja annoimme veden valua tornin läpi, kunnes sumeana näkyvä mäntysuopa oli poistunut kokonaan. Fluidisaation teimme muovirakeilla jotka saimme opettajalta. Materiaalin tiheyden määrittämiseksi tarvitsimme 100ml:n mittalasin, johon kaadoimme 50ml denaturoitua alkoholia, punnitsimme 50g kiintoainetta, kaadoimme sen mittalasiin ja katsoimme uuden tilavuuden taulukosta.

=Mn/∆V

 tumma= 1,207

Mittausten aikana kirjattiin ylös seuraavat lukemat:

-Tilavuusvirtaus q_v
- Patjan korkeus h
- Painehäviö ∆p

Leijutuksen jälkeen poistimme muovirakeet ohjeen mukaisesti. Mittasimme lopuksi vielä painehäviön pelkällä tornilla syöttämällä vettä tyhjään torniin 2l-20l aina 2 litran välein.

Tässä taulukko

Virtaus L	Patjan korkeus CM	Painehäviö ∆p
2	15	1,1
4	15	2,15
6	17	2,8
8	19	2,8
10	21	2,9
12	23,5	2,95
14	27	3
16	30	3
18	33	3,1
20	36	3,25

Rypsin puristus

Tässä työssä puristimme rypsinsiemenistä rypsiöljyä. Ensiksi kaadoimme siemeniä säkistä astiaan ja imimme ne siitä laitteessa olevalla imurilla laitteeseen. Kun siemenet olivat laitteessa, laitoimme puristimen lämmityksen päälle. Kun puristin oli tarvittavassa lämpötilassa, käynnistimme sen. Puristin toimi vähän aikaa ja sammui koska puristimen lämpötila nousi liian korkeaksi. Tämän saman sammahtelun se oli tehnyt muillakin ryhmillä. Puhdistimme puristimen koska se meni tukkoon.Sammumis ongelma johtuu todennäköisesti releestä joka katkaisee virran tietyssä lämpötilassa. Työssä käytetyt rypsin siemenetkin olivat päässeet kuivumaan .

Massan hajoitettavuus ja arkkien teko

Työssä revimme arkin  paloiksi ja laitoimme hajottimeen jossa arkkia hajotettiin eri kierrosluvuilla. 

Aloitimme työn punnitsemalla viisi kuuden gramman näytettä

Revimme arkit paloiksi ja laitoimme hajoittimeen. Lisäsimme hajoittimeen noin 2 litraa vettä. Tämän jälkeen aloimme hajoittaa ohjeiden mukaisilla kierroksilla ja ajoilla 5 min(625 k), 10 min (1250k), 12 min (1500k), 15 min (1875k) ja 17 min (2125k).

Kaadoimme hajoitetun massan ja veden muottiin jossa sekoitimme sitä ja poistimme veden. Märkä arkki laskeutui viiran päälle jolloin laitoimme sen päälle muovilevyn ja painelimme sitä huopautustelalla.

 Kun arkit oli painettu huopautus telalla ne laitettiin märkäpuristimeen.

Laitoimme arkit kuivauskaappiin kuivumaan.

Tuhkapitoisuuden mittaaminen

Työohje ja tulokset

A4-paperi, painopaperi ja selluarkki

 

Muhveliuuni

 

 

Näytteet poltettavana

 

Jäähdytyseksikaattorissa hehkutuksen jälkeen

 

A4-paperin punnitus polton jälkeen

 

Selluarkin punnitus polton jälkeen

 

Painopaperin punnitus polton jälkeen



 







Massan sakeuden laboratoriomääritys

Punnitsimme 500g n.10 % massaa. Joka piti laimentaa n. 1% laittamalla 5 litraa vettä.

Sekoitimme massaa seosta ja koukimme viise kertaa 200 ml dekkalasilla ja kaadoimme isompaa muovidekkaan.

Näyte suodatettiin Bühner suppilon avulla.

Suodatuksen jälkeen punnittiinn imupullo,suppilo ja suodatinpaperi niin että imupullossa on vesi ja suodatinpaperissa massa.

 Suppilosta otimme massakakun ja siirsimme sen kuivauskaappiin kuivumaan 105 asteeksi 15 minuutiksi.

Otimme kakun pois kuivauskaapista ja laskimme sakeuksen.

Cs = (10,3 - 1,6) / (1019,1 * (500/5500,2)) * 100% = 9,390 %

Kultaaminen elektrolyysilaitteistolla

Työssä käytetään syanidi pitoisia yhdisteitä, jotka ovat erittäin vaarallisia hengitettynä. Työssä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja käytettävä ehdottomasti suojavälineitä.
Työn tarkoituksena oli opetella pinnottamaan. Käytin pinnotukseen avainta.

Ensimmäisenä pesin avaimen ultraäänipesurissa.

Tämän jälkeen sitä rasvan poistossa.

 

Tämän jälkeen avaimeen laitettiin sinkkipinnote.

 

Sen jälkeen kultakylvyssä kultapinnote.

 

Ennen ja jälkeen kultauksen

Opinpolku murakaus, jauhatus, vaahdotus ja talkkipitoisuuden määritys

 Vaahdotus perustuu siihen että Tietyillä mineraaleilla on taipumus hylkiä vettä ja sitoutua öljyihin, toiset taas viihtyvät paremmin veden seurassa.Vaahdotuksessa tätä hyödynnetään siten, että rikastettavan aineen ja veden seokseen puhalletaan ilmakuplia, joihin rikastettavat mineraalit tarttuvat, ja kuplien noustessa pintaan kehkeytyy vaahdotusastian pintaan mineraalipitoinen vaahto, joka kuoritaan talteen ja kuivataan.Vaahdottumisen tehostamiseksi voidaan käyttää erilaisia vaahdotuskemikaaleja. Vaahdotus on suosittu rikastusmenetelmä muun muassa sulfidimalmeille. Käänteistä vaahdotusta käytetään esimerkiksi kalkkikiven rikastuksessa.

Tulokset ja työseloste löytyvät täältä.