Tässä työssä perehdyimme leijutukseen ja materiaalin käyttäytymiseen leijutuksen aikana. 50 gramman kiintoainenäytteestä määritetään myös keskimääräinen raekoko, pituus ja halkaisija muotokertoimen laskemista varten. Rakeiden muoto on suunnilleen kuin sylinteri. Punnitsimme loppuosan rakeista, jotta saimme leijutuksessa käytettävän rakeiden massan. Aloitimme laittamalla rakeet leijutustorniin ja mittasimme patjan korkeuden joka oli 15cm. Rakeiden päälle kaadoimme mäntysuopaa+vettä, tämä liuos saa aikaan alhaisemman pintajännityksen täyttövaiheessa ja vältymme liian suurelta määrältä ilmakuplia. Aloimme täyttämään tornia hitaasti vedellä ja annoimme veden valua tornin läpi, kunnes sumeana näkyvä mäntysuopa oli poistunut kokonaan. Fluidisaation teimme muovirakeilla jotka saimme opettajalta. Materiaalin tiheyden määrittämiseksi tarvitsimme 100ml:n mittalasin, johon kaadoimme 50ml denaturoitua alkoholia, punnitsimme 50g kiintoainetta, kaadoimme sen mittalasiin ja katsoimme uuden tilavuuden taulukosta.
=Mn/∆V
tumma= 1,207
Mittausten aikana kirjattiin ylös seuraavat lukemat:
-Tilavuusvirtaus qv
- Patjan korkeus h
- Painehäviö ∆p
- Patjan korkeus h
- Painehäviö ∆p
Leijutuksen jälkeen poistimme muovirakeet ohjeen mukaisesti. Mittasimme lopuksi vielä painehäviön pelkällä tornilla syöttämällä vettä tyhjään torniin 2l-20l aina 2 litran välein.
Tässä taulukko
Virtaus L
|
Patjan korkeus CM
|
Painehäviö ∆p
|
2
|
15
|
1,1
|
4
|
15
|
2,15
|
6
|
17
|
2,8
|
8
|
19
|
2,8
|
10
|
21
|
2,9
|
12
|
23,5
|
2,95
|
14
|
27
|
3
|
16
|
30
|
3
|
18
|
33
|
3,1
|
20
|
36
|
3,25
|
